Onko nyt menossa koronakriisin välirauhan aika?

26.8.2020

Sähkömaailman Vieraskynästä 8/2020, Rexel Finland oy:n toimitusjohtaja Lasse Kalmi.

Lasse KalmiIhmisillä on tapana yliarvioida muutoksen määrää lyhyellä ajanjaksolla ja aliarvioida pitkällä aikavälillä. Alun perin lause oli Roy Amaran ja liittyi teknologiseen muutokseen ja tästä Amaran laista on tullut yksi tulevaisuudentutkimuksen perusteeseistä.

Jos peilaa tätä Amaran lakia koronapandemian kevääseen ja kesään, niin voi olla, että se pätee siihenkin.

Heti keväällä poikkeusolojen alkaessa oltiin sähköalallakin kovasti varuillaan siitä, että kuinka pahasti toiminta häiriintyy, tai pahimmillaan jopa keskeytyy. Vaikka ravintoloilla näin kävikin useaksi viikoksi, niin sähköala kokonaisuutena pärjäsi poikkeusolot hienosti.

Sähköala pikemminkin pystyi osoittamaan oman roolinsa osana yhteiskunnan huoltovarmuutta, sekä todistamaan laadukkaat toimintamallinsa ja prosessinsa. Koko sähköala voi olla ylpeä siitä, miten koronapandemian keväästä ja kesästä selvittiin. Silti piti paikkansa se, että maaliskuun puolessa välissä vaikutukset helposti yliarvioitiin. 
   

Aliarvioidaanko muutoksen vaikutuksia pitkällä aikavälillä?

Lakeja kirjoitti myös viestinnän professori Osmo A Wiio. Yksi hänen pessimistisissävytteisistä laeistaan kuuluu:

”Jos sanoma voidaan tulkita eri tavoin, niin se tulkitaan tavalla, josta on eniten vahinkoa.”

Wiion aikana ei vielä ollut sosiaalista mediaa eikä klikkiotsikoita, mutta hänen lauseensa toimii kyllä edelleen. Koronapandemian kevään ja kesän aikana uutiset ja otsikot lähtivät välillä elämään omaa elämäänsä ja lietsomaan asioita – johtaako se sitten juuri tähän vaikutusten yliarviointiin.

Mielenkiintoista on kuitenkin se, toteutuuko Amaran lain toinen osio – pitkän aikavälin vaikutusten aliarviointi. Enkä tarkoita nyt koronapandemian toista aaltoa tai sitä, laskeeko Suomen bruttokansantuote tällä kvartaalilla vai seuraavalla. Ehkä laskee, mutta joskus se myös nousee.

Mutta muuttuuko maailma enemmän digitaaliseksi? Muuttuuko työn tekemisen luonne? Käyttävätkö kuluttajat rahansa eri tavoilla?

Tuskin kukaan osaa asettaa näitä kysymyksiä ja vastauksia vielä täysin oikein – ja siinä se pidemmän aikajänteen väärin arvioinnin riski myös on. Vaikka 95 % asioista palaisi ennalleen, niin pienetkin muutokset voivat olla tärkeitä oivaltaa, koska ne ovat samalla alkuja uusille mahdollisuuksille. 
   

Sähköala hyötyy monista nykyisistä megatrendeistä

Sähköala on siinä mielessä hyvässä asemassa, että se hyötyy lähestulkoon kaikista nykyisistä megatrendeistä. Digitaalisuus ja teknologian ulottuminen kaikkialle hyödyttää meitä. Kaupungistuminen hyödyttää meitä. Väestön ikääntyminen hyödyttää meitä. Liikkumisen muutokset hyödyttävät meitä. Energiakysymysten ratkaisemisessa sähkö on myös aivan ytimessä.

Ylipäätään teknologian kehittyminen hyödyttää meitä – tai pikemminkin me olemme osa sitä. Tätä asetelmaa koronakriisi ei muuta, pikemminkin tuo esille vahvuuksiamme vain eri valossa.

Jos tätä kokonaisuutta arvioi nyt, niin ehkäpä nyt on menossa koronakriisin välirauhan aika. Kevään ensimmäisestä aallosta on selvitty. Vielä pitää kestää toinen aalto ja reaalitalouden heittelyt, jotta ollaan pysyvämmän rauhan ajan vaiheessa.

Uskon, että myös silloin voimme olla ylpeitä sähköalasta – näytetään koko ajan, mikä on tärkeä roolimme osana yhteiskuntaa sekä pidetään toimintamallimme ja prosessimme laadukkaina. Uskon myös, että megatrendit kantavat meitä hyvin eteenpäin vielä pitkään.

   

Lasse Kalmi

Kirjoittaja on Rexel Finland oy:n toimitusjohtaja