Suomessa on aika varautua sähköautoihin

26.2.2019

Maria Heinola. Kuva Tuomas Sauliala.

Sähköala-lehden pääkirjoitus 3/2019.

Sähköautojen tulosta on puhuttu pitkään, mutta harva taitaa olla valmiina – eivät ainakaan taloyhtiöt. Realia Isännöinti selvitti juuri IRO Researchin avulla, että tutkituista taloyhtiöistä vain 12 prosentissa on edes keskusteltu sähköautojen latausmahdollisuuden järjestämisestä.

Ongelma ei koske vain vanhoja taloyhtiöitä. Juttelin juuri seminaaritauolla erään sähköalan vaikuttajan kanssa ja hän kertoi laskeskelleensa, että heidän uuden, rakenteilla olevan, taloyhtiönsä lataustolpissa Teslan lataaminen kestäisi kaksi vuorokautta. Harvalla on Teslaa, mutta keskikokoisenkin auton ”tankin täyttäminen” veisi 11 tuntia eli lähes puoli vuorokautta.

Sähköautojen latausinfrastruktuuriin ei joko osata varautua tai jos osataan, se saatetaan mitoittaa väärin ja alakanttiin. Sähköautojen määrä on Suomessa vielä vähäinen, mutta muutoksen nopeus voi yllättää.

Edellä mainitun tutkimuksen mukaan joka kolmas suomalainen pohtii täyssähkö- tai hybridiauton ostamista viiden vuoden aikana. Ruotsissa ja Tanskassa myös poliitikot ovat hereillä. Ruotsin uusi hallitus linjaa Tanskan perässä toimenpideohjelmassaan, että maa kieltää uusien bensiini- ja dieselautojen myynnin vuoden 2030 jälkeen.

Pelkillä sähköautoilla ei maailmaa pelasteta. Vanhan ajan autoja parempia niistä kuitenkin saadaan muutamilla reunaehdoilla: sähköautosta tulee huomattavasti ympäristöystävällisempi vaihtoehto, jos sen nielemä sähkö on sekä valmistus- että käyttövaiheessa tuotettu uusiutuvilla tai vähintään päästöttömillä energiantuotantotavoilla. Mikromuoveja irtoaa sähköauton pyöristä mereen siinä missä muistakin autoista. Siksi myös joukkoliikenteen kiivastuva sähköistystahti on merkittävä ympäristön kannalta.

Yksi oleellinen seikka sähköautojen ympäristökuormituksessa on myös niiden vaatima akkuteknologia. Energiateollisuus ry:n asiantuntija esitteli alkuvuodesta Adaton tutkimusseminaarissa lukuja, joiden mukaan autolla on ajettava 26 000–35 000 kilometriä, jotta akun valmistuksen päästöt tulevat kuitatuiksi. Matka ei ole kovin pitkä, varsinkin kun se lyhenee, jos kyseessä on hiilineutraali tuotanto.

Huomiota on kiinnitettävä etenkin akkujen kierrätettävyyteen. Litiumioniakkujen kierrätys on maailmanlaajuisesti vielä vähäistä ja energiatiheyden tavoittelu hankaloittaa sitä entisestään. Siksi täytyy pyrkiä esimerkiksi siihen, että akun käyttöikä on mahdollisimman pitkä.

Sähköautojen latauksesta, joukkoliikenteen sähköistymisestä sekä älykkään sähköverkon tuomista mahdollisuuksista on kaikista omat juttunsa tässä Sähköala Koti -lehdessä – hyppää kyytiin!