Kaunista pintaa, kyseenalaista laatua

30.1.2019

Olli_heikki.jpg

Sähköala-lehden pääkirjoitus 1-2/2019.

Uudisasuntotuotanto kasvukeskuksissa ja etenkin pääkaupunkiseudulla on jo muutaman vuoden jatkunut lähes ennätystasolla.

Rakentaminen on ollut vilkasta niin tuetussa ja markkinaehtoisessa vuokra-asuntorakentamisessa kuin myös niin sanotussa kovan rahan omistusasuntotuotannossa. Keskustelut näitä kohteita sähköistävien sähköurakoitsijoiden kanssa luovat mielenkiintoisen ja samalla hieman murheellisenkin kuvan tilanteesta.

Vastoin yleistä vanhaa käsitystä rakentamisen valvonta ja tuotettu laatu ovat selkeästi parhaat markkinaehtoisessa vuokra-asuntotuotannossa.

Tarkemmin ajateltuna tämän taustalla on yksinkertainen taloudellinen logiikka. Rakennuttajana on taho, joka aikoo omistaa ja vuokrata huoneistoja noin pyöreästi kymmenen vuoden ajan. Tänä aikana tuotteen on oltava kunnossa ja sen jälkeen vielä myytävissä.

Mikäli tämän kymmenen vuoden omistusjakson aikana joudutaan tekemään vähänkään isompia remontteja, niin remontin kustannukset lisättynä menetetyllä vuokratuotolla syövät nopeasti investoinnin kannattavuuden, vaikka kohtuullinen osa korjauksista saataisiinkin menemään takuuna rakennusliikkeen piikkiin.

Huonoin tilanne on kovan rahan gryndausrakentamisessa. Asunnot myydään yksityisille ihmisille, joiden ymmärrys rakentamisen laadusta ja sen merkityksestä on jokseenkin olematon. Myyntivalttina on näissä kohteissa useimmiten sijainti ja kauniit pintamateriaalit.

Grynderin tavoitteena on vain ja ainoastaan rakentaa ja myydä nopeasti ja mahdollisimman halvalla. Kun tämä vielä toteutetaan omaa työvoimaa minimoiden, ylipitkillä alihankintaketjuilla, aliurakat äärimmilleen pilkkoen, niin lopputulos on mikä on.
Minulla ei valitettavasti ole keinoa, valtaa ja voimaa asian tilan parantamiseksi.

Ei voi kuin ihmetellä sitä eroa, mikä on rakennusliikkeiden johtajien kauniiden puheiden ja työmaiden karun todellisuuden välillä. Tilanne on todella valitettava paitsi yksityisten asunnon ostajien, niin myös koko kansantalouden näkökulmasta. Niin sanoakseni: Jotain tarttis tehdä.

Joissakin maissa on lainsäädännöllä jotakuinkin estetty saman yrityksen toimiminen sekä rakennuttajana että rakentajana. Tätä ehkä kannattaisi harkita meilläkin, mutta mistäpä löytyisi poliitikko tai virkamies, joka rohkenisi lähteä tällä agendalla liikkeelle.