Sähköautojen yleistyminen vaatii latausmahdollisuuksia

1.3.2019

Täyssähköautojen ja ladattavien hybridien määrä kasvaa nopeasti, vaikka latauspisteitä löytyy vasta harvojen taloyhtiöiden parkkipaikoilta.

Täyssähköautojen ja ladattavien hybridien määrä kasvaa Suomessa. Hallituksen tavoitteena on, että Suomen teillä liikkuisi vuoteen 2030 mennessä 250 000 sähkökäyttöistä ajoneuvoa, joten latauspisteiden määrän pitää kasvaa moninkertaiseksi.

Toistaiseksi latauspisteitä on eniten kauppojen ja yritysten pysäköintialueilla ja niihin rakennetaan koko ajan lisää. Sen sijaan asunto-osakeyhtiöissä ja omakotitaloissa latausmahdollisuuksia on vasta harvakseltaan. Yleisiä latauspisteitä rakennetaan pikku hiljaa myös valtateiden varsille.

Kun taloyhtiö ryhtyy miettimään sähköautojen latauspisteiden rakentamista, ensimmäinen selvitettävä asia on kiinteistön sähköverkon teho.

- Pääosin hitaita latauspisteitä voidaan perustaa ilman, että liittymän kokoa ja päävaroketta tarvitsee suurentaa, kertoo verkkopäällikkö Lauri Siltanen jakeluverkkoyhtiö Kuopion Sähköverkko oy:stä. Yhtiö on Kuopion Energian tytäryhtiö.

Jos kaikille halutaan nopea lataus, vaaditaan vanhojen kiinteistöjen pääkeskuksiin ja nousukeskuksiin muutoksia.Kuopion Sähköverkko oy:ssä on havaittu, että sähkösuunnitelmissa sähköautojen tehontarve on usein mitoitettu irrallisena, mikä on johtanut pääsulakkeen tehon kasvattamiseen suoraan suunnitellulla maksimilatausteholla.

Tulevaisuudessa latausjärjestelmät tulisi suunnitella niin, että sähköautojen lataus tapahtuu ohjatusti niin, että kiinteistön tehohuippu ei merkittävästi kasva.Tähän asiakasta ohjaavat myös verkkoyhtiöiden tehomaksut.

- Verkkoyhtiön tavoitteena on myydä asiakkaan tarpeisiin riittävä liittymä, ei ylimitoitettua, koska tällä on suora vaikutus asiakasta syöttävän sähköverkon mitoitukseen ja rakentamiskustannuksiin, Siltanen korostaa.

Tehomitoitus mietittävä tarkkaan

Julkisissa latauspisteissä Type 2 eli Mennekes-pistoke on ollut pakollinen marraskuusta 2017 lukien. Type 2 mahdollistaa sähköauton peruslatauksen sekä yksivaiheisesti että kolmivaihevirralla; latausteho on 3,6–22 kilowattia. Pistoketyypin etuna on lataustehon monipuolinen hallittavuus esimerkiksi kuormitusvaihteluiden mukaan.

Peruslatauksen lisäksi sähköauton latauksessa voidaan käyttää pika- tai hidaslatausta. Pikalatauksessa käytetään tulevaisuudessa latausjärjestelmät tulisi auton ulkopuolista tasavirtalaturia, kun taas hidaslataus tapahtuu kotitalouspistorasiasta käyttäen auton mukana toimitettavaa kotilataukseen tarkoitettua kaapelia.

Latausaika riippuu akun kapasiteetista, varaustasosta ja lataustehosta. Tyypillisellä ladattava autolla sadan kilometrin toimintasäteen lataukseen 50 kilowatin pikalatauksella kuluu aikaanoin puoli tuntia, mutta 2 kilowatin hidaslatauksella noin 11 tuntia.

Hidaslatauksessa Schuko-pistokkeella latauskaapelin ohjauskotelo rajoittaa virran yleensä 6–10 ampeeriin ja maksimilatausteho jää 2,3 kilowattiin. Nyt sähköauton käyttäjistä suurin osa käyttää hidasta latausta, koska sen rakentaminen ja käyttö on perus- ja pikalataukseen nähden huomattavasti edullisempaa.

Latauspisteiden kehitystyö vaatii vielä yhdenmukaistamista, koska tällä hetkellä on erilaisia lataustapoja ja -pistokkeita. Kun alalle tulee lisää valmistajia, menetelmät harmonisoituvat. Ammattilaisten joka toinen vuosi järjestettävässä tapahtumassa, Jyväskylän sähkömessuilla, oli kolme vuotta sitten vain viisi valmistajaa, viime keväänä heitä oli jo 15.

Latauspisteiden rakentaminen ei vaadi viranomaislupia, mutta sähköurakoitsijan pitää tehdä käyttöönottotarkastus ja toimittaa siitä pöytäkirja kiinteiston haltijalle. Tehoa mitoitettaessa oletusarvona on pidettävä sitä, että kaikki latauspisteet ovat käytössä samanaikaisesti. Täyden virran on riitettävä kaikille tai käytössä on oltava kuormituksen valvonta eli älykäs latausjärjestelmä. Samaan ryhmäjohtoon voi kytkeä useita latauspisteitä, jos kaikilla on oma ylivirtasuoja ja vikavirtasuojauksensa.

Yksinkertaisia latausjärjestelmiä taloyhtiöille

Kuopion Energia on kehittänyt erityisesti talo- ja kiinteistöyhtiöille sopivaa sähköautojen latausratkaisua. Tavoitteena on ollut rakentaa taloyhtiölle mahdollisimman yksinkertainen ratkaisu, jossa asukkaiden tasapuolinen kohtelu toteutuu. Ratkaisu on tarkoitus toteuttaa taloyhtiöille palvelumallina, jossa Kuopion Energia leasing-vuokraa tarjoamansa latauslaitteet taloyhtiölle 5–10 vuoden puitesopimuksella. Palvelu mahdollistaa sähköautojen latauksen lisäksi myös tavallisten autolämmityspisteiden muuttamisen mobiilisovelluksella tai nettiselaimella etäohjatuiksi älytolpiksi.

Myynti-insinööri Mika Petsalon mukaan kuopiolaiset taloyhtiöt ovat sähköautojen latausasioissa vielä ”kuulolla.”

- Kiinnostusta kyllä on, mutta ilmeisesti todellista tarvetta latauspisteille ei taloyhtiöissä kuitenkaan vielä ole. Kuopion Energia on parhaillaan etsimässä taloyhtiöitä, joiden kanssa uutta latauspalveluratkaisua voitaisiin lähteä yhdessä pilotoimaan.

Sähköautojen latauspisteiden yleistymistä taloyhtiöissä hidastaa usein taloyhtiöiden päätöksentekoprosessin vaikeus. Sähköauton latauspistettä tarvitsee toistaiseksi ani harva, mutta kustannuksiin saattavat joutua osallistumaan kaikki osakkaat autopaikkojen hallintamuodon mukaan. Asiasta äänestettäessä halukkuutta investointeihin ei välttämättä löydy. Päätöksenteon helpottamiseksi latauspisteitä kannattaakin aluksi asentaa vain se määrä, joka ei vaadi vielä investointeja taloyhtiön omaan sähköjärjestelmään.

- Sähköautojen lataaminen taloyhtiöissä tapahtuu pääasiassa yöaikaan ja tästä syystä taloyhtiöihin ylivoimaisesti sopivin latausratkaisu on yksivaihevirralla tapahtuva peruslataus. Jos nopeampaa latausta kuitenkin halutaan, kannattanee aloittaa esimerkiksi yhdellä yhteiskäyttöön tulevalla 11 tai 22 kW:n keskinopealla latauspisteellä. Latauksen hinnoittelussa voitaisiin tällöin käyttää kilowattituntiperusteisen hinnoittelun sijasta julkisista latauspisteistä tuttua minuuttiperusteista veloitusta. Aikaperusteinen hinnoittelu kannustaa sähköauton lataajia vapauttamaan latauspisteen latauksen päätyttyä muiden lataajien käyttöön, opastaa Petsalo.

Kuopion Energia on aloittamassa yhteistyötä eräiden rakennusliikkeiden kanssa latauspisteiden rakentamisesta uusiin taloyhtiöihin. Järjestelmän mitoituksen kannalta on tärkeää olla mukana heti suunnittelun alkuvaiheessa, jotta järjestelmä on optimaalinen, teholtaan riittävä ja putkitukset on huomioitu.

Lujatalo oy:n Itä-Suomen aluejohtaja Heikki Jalkanen kertoo, että Kuopiossa sähköautojen latauspisteitä on vasta muutamassa taloyhtiössä, mutta uusien asuntojen ostajat jo kyselevät niitä.

- Jos taloyhtiö on varautunut latauspisteisiin, on se myyntiä edistävä asia, Jalkanen toteaa.

Lujatalo varautuu tulevissa hankkeissaan latauspisteiden myöhempään rakentamiseen asentamalla rakennusvaiheessa pysäköintipaikoille varausputket valmiiksi betonirakenteisiin ja maan alle, sekä kasvattamalla sähköpääkeskushuoneen mitoitusta. Kustannus on tässä vaiheessa marginaalinen verrattuna jälkikäteen tekemiseen.

- Vanhoissa kiinteistöissä on myös fiksua varautua rakenteiden auki ollessa myös sähköautojen virransaantiin lisäämällä varausputket. Sähköautoilulla on nyt positiivinen vire, sähköautot tulevat yleistymään ja niiden merkitys kasvamaan. Kuopiossakin sähkösuunnittelijoiden kiinnostus on herännyt ja he kouluttavat itseään asiantuntijoiksi, Jalkanen toteaa.


Taloyhtiöt voivat hakea tukea latauspisteille =>