Sisäverkkojen urakointi on taitolaji, johon pätevöityminen vie aikaa

1.9.2017

Sisäverkon, kuten yleiskaapelointijärjestelmän ja antenniverkon, rakenne- ja suorituskykyvaatimukset ovat määritetty Viestintäviraston määräyksessä 65. Kiinteistön sisäverkko toimii laajakaistayhteyksien sekä antenni- ja kaapeli-tv-palvelujen jakelutienä rakennuksen sisällä mahdollistaen tasavertaiset palvelut kaikille kiinteistön asukkaille ja toimijoille.

Sisäverkon asennus ja ylläpito eli teleurakointi ei edellytä nykyisin viranomaisten myöntämää lupaa tai rekisteröintiä, mutta teleurakoitsijan on tunnettava ja toimittava Viestintäviraston määräyksen 65 mukaisesti. Määräyksessä asetetaan suorituskyky- ja rakennevaatimukset asennettavalle yleiskaapeloinnille ja antenniverkolle sekä määritetään minimivaatimukset rakenneosille, kuten kaapeleille, rasioille ja kotijakamolle.

Määräys edellyttää, että teleurakoitsija testaa uuden tai uudistettavan verkon vaatimustenmukaisuuden ja laatii vaadittavat tarkastuspöytäkirjan. Teleurakoitsijan pätevyys on edelleen keskeinen vaatimus urakoitsijavalinnassa.

Mitä teleurakoitsijalta vaaditaan?

Määräys 65 edellyttää, että jokaisessa uudisrakennuksen huoneistossa on kotijakamo, joka toimii nousukaapeloinnin ja kotikaapeloinnin liitäntäpisteenä.Kynnys ryhtyä teleurakoitsijaksi saattaa tuntua matalalta, mutta ennen yrittäjäksi ryhtymistä kannattaa pohtia seuraa asioita:

  • Onko yrityksessä riittävästi osaamista sisäverkon asennusmenetelmistä?
  • Onko tietoa vaadituista kaapeleista ja asennustarvikkeista?
  • Onko käytettävissä vaaditut testauslaitteet ja osataanko niitä käyttää?
  • Onko tietoa ja osaamista verkkojen tarkastus- ja dokumentointimenetelmistä?

Uudisrakennus- ja linjasaneerauskohteissa sisäverkkourakat ovat yleensä osana sähköurakkaa, jolloin teleurakoitsija toimii aliurakoitsijana tai sisäverkkoasennukset tekee sähköurakoitsija.

Rakennusliikkeiden urakkakohteissa on tunnettava työnmaatyöskentelyn säännöt, joihin sisältyvät muun muassa urakan aikataulutus, seurantamenettelyt, työturvallisuuskäytäntöjen hallinta sekä vastaanottomenettelyt. Urakoitsijalta edellytetään myös sosiaalisia taitoja, kun asioidaan asiakkaan kanssa. Tarvekartoitukseen, tarjous- ja sopimusneuvotteluihin ja urakan päättämiseen liittyvät tehtävät edellyttävät asiakaslähtöisyyttä ja neuvottelutaitoja.

Teleurakoinnin kysyntään vaikuttaa loppuasiakkaiden tarpeet sekä uudet tekniikat ja palvelut. Mobiili- ja valokaapeliyhteyksien sekä nettipalvelujen yleistyminen on huomioitava oman liiketoimintamallin rakentamisessa.

Kouluttautumiseen on useita väyliä

Suomen ammattikoulutusjärjestelmä tuottaa nykyisin pääasiassa perustiedot omaavia yleisasentajia tai -asiantuntijoita. Sisäverkkoasentajan taitoja voi opiskella esimerkiksi osana ICT-asentajan tai sähköasentajan perus- tai ammattitutkinto-opintoja. Parhaiten alaan pääsee sisälle oppisopimuskoulutuksella kokeneen teleurakoitsijan ohjauksessa.

Rakennuttaja- ja urakointijärjestöjen vuonna 2003 käynnistämä teleurakoitsijan AT-pätevyysjärjestelmä edellyttää, että yrityksen vastuuhenkilöllä on soveltuva sähkö- tai ICT-alan tutkinto ja vähintään 4,5 vuoden työkokemus antenni- ja yleiskaapelointitöistä.

Jos henkilöllä ei ole sähkö- tai ICT-alan tutkintoa, vaaditaan vähintään 12 vuoden työkokemus. Jos yritys harjoittaa pelkästään yleiskaapelointia (T) tai antenniurakointia (A), yrityksen vastuuhenkilön työkokemusvaatimus on lyhyempi: 3 vuotta soveltuvan tutkinnon omaavalla tai 8 vuotta, jos henkilöllä ei ole alan koulutusta. AT-teleurakoitsijahyväksynnän myöntää SETI Oy, jonka arviointipäätös perustuu pätevyyslautakunnan määrittämiin kriteereihin.

Rakenneosien ja asennusmenetelmien vaatimukset

Yleiskaapelointijärjestelmän minimiluokkavaatimus on E, joka saavutetaan käyttämällä kategoria 6 kaapeleita, liittimiä ja asennusmenetelmiä.

Antenniverkon koaksiaalikaapelin minimivaatimus on luokka A. Liittimien on oltava valitun kaapelin kanssa mekaanisesti ja sähköisesti yhteensopivia. Liittimet eivät saa olla kuitenkaan kierrettäviä, koska koaksiaalikaapelin vaippa saattaa vaurioitua kiertämisestä ja liitoksen heijastus- ja suojausvaimennusominaisuudet heikkenevät. Optisina kaapeleina on käytettävä OS2-yksimuotokuituja ja optisina liittiminä APC-vinohiottuja LCtai SC-liittimiä.

Teleasennuksessa käytettävät hyvät asennusmenetelmät koostuvat viranomaisten ja alan eri toimijoiden ohjeista ja suosituksista. Sähkötieto ry:n julkaisema ST-ohjeisto sisältää kattavasti sisäverkkojen suunnitteluun, asennukseen ja ylläpitoon liittyviä käytännön ohjeita, jotka ovat linjassa määräyksen 65 kanssa. Alan laitetoimittajien ja operaattorien tekninen tuki on asennusliikkeelle myös tärkeää.

Esimerkiksi laitekohtaiset asennusohjeet on aina huomioitava, jotta takuuedellytykset säilyvät. Antenniurakoitsijan on tunnettava operaattorin viestintäverkon toimintaperiaate, kuten esimerkiksi kaapeli-tv- tai antenni-tv-verkossa käytettävän signaalin modulaatiotyyppi, joka on huomioitava vastaanottomittauksia suoritettaessa.

Testaaminen, tarkastus ja dokumentointi

Jotta sisäverkon määräystenmukaisuus voidaan todeta, teleurakoitsijan on suoritettava vastaanottomittaukset. Yleiskaapelointijärjestelmän kuparikaapelien mittaaminen suoritetaan parikaapelitesterillä. Luokka E:n toteaminen edellyttää vähintään Level III -tasoista testeriä. Parikaapeloinnin siirtotekninen suorituskyky mitataan osajärjestelmittäin pysyvän siirtotien rajapinnoista. Suorituskyvyn hyväksymiskriteerinä on, että pysyvä siirtotie täyttää sille määritellyn suorituskykyluokan vaatimukset (minimiluokka E).

Yksimuotokuidut mitataan optisella tehomittaparilla, valokaapelitutkalla tai parikaapelitesterillä, joka on varustettu optisilla liitäntäsovittimilla sekä testauskaapeleilla. Optisen kaapeloinnin pysyvät siirtotiet mitataan osajärjestelmittäin. Määräyksessä 65 on asetettu vaatimukset optisen kaapeloinnin vaimennukselle määritellyillä aallonpituuksilla.

Antenniverkon määräystenmukaisuus mitataan tasomittalaitteella. Passiivisen antenniverkon vaimennusmittaus edellyttää, että urakoitsijalla on kohinageneraattori, joka kytketään kiinteistön tähtipisteeseen. Kohinageneraattori lähettää verkkoon valkoista kohinaa, jonka taso mitataan antennirasioista ala- ja ylärajataajuuksilta (47 ja 1000 MHz). Kaikkien mittaustulosten on täytettävä määräyksessä esitetyt raja-arvot.

Teleurakoitsijan velvollisuutena on testauksen lisäksi tarkastaa käyttöönotettavan verkon määräystenmukaisuus. Tarkastuksesta laaditaan tarkastuspöytäkirja, josta ilmenee määräyksen 65 vaatimusten täyttyminen. Tarkastuspöytäkirjaan liitetään määräyksen edellyttämät dokumentit, kuten verkon johtokaaviot, selvitykset liityntäkaapelien sisääntuloista, sisäverkkojen suorituskyvystä ja järjestelmäarvoista, rasioiden tyypeistä ja sijaintipaikoista, kaapelireiteistä ja -pituuksista, sähkösyötöistä sekä mittaustulokset. Teleurakoitsijaa helpottamaan on laadittu valmis tarkastuspöytäkirjalomake, joka on saatavissa ST-kortistopalvelusta (SEVERI-palvelu).

Loppudokumentit tehdään ja luovutetaan töiden tilaajalle eli rakennuttajalle tai rakennuksen omistajalle ennen sisäverkon käyttöönottoa. Asiakirjojen säilytyksestä ja ylläpidosta vastaa sisäverkon omistaja. Teleurakoitsijan on säilytettävä laatimansa tarkastuspöytäkirjan jäljennös turvallisessa paikassa vähintään kaksi vuotta työn luovuttamisesta. Hyväksytystä vastaanotosta alkaa takuuaika, joka määritetään yleensä urakkasopimuksessa.

Kuka tai mikä on teleurakoitsija?

Määräyksen mukaan antenni- ja teleurakoitsijalla tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka rakentaa sisäverkon tai ylläpitää sitä. Käytännössä teleurakoitsija voi olla yhden miehen yrittäjä tai valtakunnallinen sähköisen talotekniikan urakointiyritys. Määräyksen 65 mukaan antenni- ja teleurakointi rajoittuu kiinteistön hallinnassa olevaan sisäverkkoon. Sisäverkko voi koostua useammasta rakennuksesta, jolloin sisäverkko käsittää myös rakennusten välisen kaapeloinnin. Vaikka sisäverkon ja operaattorin liityntäverkon hallinnollinen rajapinta on melko selkeä, tekniikaltaan kiinteistön sisäverkko ja operaattorin liityntäverkko eivät eroa toisistaan juurikaan. Tästä johtuen monet antenni- ja teleurakoitsijat tekevät myös operaattoreille liityntäverkon alihankintatöitä talojakamossa tai liityntäverkon talokaapeliosuudella.

Nopeat yhteydet muuttavat vaatimuksia

Teleurakointi on sidoksissa uudisrakentamiseen ja vanhojen kiinteistöjen linjasaneeraukseen sekä muuhun kiinteistön viestintä- ja tietoliikenneverkkojen uudistamiseen ja ylläpitoon. Sisäverkkojen asema liittyy myös tekniikan yleiseen kehittymiseen. Nopeampien laajakaistayhteyksien tarve ja langattoman viestinnän yleistyminen heijastuu sisäverkkojen vaatimuksiin.

Teleurakointi on osa talotekniikkaurakointia ja etenkin isommissa kohteissa tehdään osana sähköurakkaa. Toimitilakiinteistöissä teleurakointi, kuten lähiverkkokaapelointi, voi olla esimerkiksi osana tietoverkko- tai turvajärjestelmäurakkaa.

Pientalourakoinnissa yhteistyö tietoliikenneoperaattorien kanssa on tärkeää ja mahdollistaa markkinointiyhteistyön. Verkostoitumisesta on nähtävissä hyötyjä. Toki itsenäiselle antenni- ja teleurakoitsijalle on myös jatkossa toimintaedellytyksiä, jos yrityksen toimialue on riittävän laaja ja yrityksellä on erikoisosaamista.