Teollisuuskadun tunneli Pasilassa on täynnä telematiikkaa

2.5.2019

Keski-Pasilasta on tulossa yksi Helsingin tärkeimmistä liikenteen risteysasemista. Alueelle ajetaan itä–länsisuunnasta pääosin tunnelin kautta. Tunnelin liikenteenohjaukseen on panostettu kunnolla, jotta liikenne sujuisi joustavasti ja turvallisesti.

Caverionin projektipäällikkö Ville Pajunen (vas.) ja Caverion Suomi oy:n tie-, telematiikka- ja tunnelihankkeista vastaava asennuspäällikkö Matti Poutanen ovat tyytyväisiä työn etenemiseen Teollisuuskadun tunnelissa.Caverionin projektipäällikkö Ville Pajunen (vas.) ja Caverion Suomi oy:n tie-, telematiikka- ja tunnelihankkeista vastaava asennuspäällikkö Matti Poutanen ovat tyytyväisiä työn etenemiseen Teollisuuskadun tunnelissa. Takana kohoavat Triplan tornitalot.

Muutaman kilometrin päähän Helsingin keskustasta, Pasilan juna-aseman ympärille, nouseva KeskiPasilan alue on ollut valtava työmaa, joka valmistuu pääosin tämän ja ensi vuoden aikana. Triplaksi kutsuttavan kolmen korttelin kokoiselle alueelle tulee muun muassa kauppakeskus, liike- ja toimistotiloja, asuntoja, hotelli ja pysäköintilaitos. Triplan etelä- ja pohjoispuolelle rakennetaan myös uusia liike- ja toimistotiloja. Parinkymmenen vuoden kuluttua Pasilassa työskentelee arviolta 50 000 ihmistä ja asuu noin 30 000 ihmistä.

Pasila on tähän astikin ollut Suomen vilkkain juna-asema. Pian sen läpi kulkee vuosittain yli 47 miljoonaa ihmistä. Keski-Pasilan muuttuminen yhä tärkeämmäksi liikenteen risteysasemaksi on vaatinut myös ajoneuvoliikenteen uudelleen järjestämistä. Itä–länsisuunnassa Triplan edustalle rakennettuun kiertoliittymään ja sitä kautta Keski-Pasilaan kulkee jatkossa pääyhteys uutta tunnelia pitkin.

Triplan itäpuolella tunnelia kutsutaan Teollisuuskadun tunneliksi. Se on 330 metrin pituinen kaksoistunneli, jossa kummallakin ajosuunnalla on oma yksikaistainen tunneliputkensa. Sen keskimääräisen liikennemäärän arvioidaan olevan vuonna 2030 noin 22 200 ajoneuvoa vuorokaudessa. Itäpään pääurakoitsijana on Caverion.
  

Tunnelin vanha rakenne toi haasteita

Tripla avataan lokakuussa 2019. Tunnelin ja muiden kulkureittien on oltava valmiina hyvissä ajoin, jotta tavarat saadaan perille liikkeisiin ennen ovien avaamista kuluttajille ja asukkaille.

– Pääsimme aloittamaan tunnelin teknisten järjestelmien urakkatyöt tammikuussa 2018. Meidän urakkaamme kuuluvat työt ovat edenneet pääosin rakennusteknisten töiden jälkeen. Tällä hetkellä tekniikan asennukset ovat noin 90 prosentin valmiudessa, kertoi Caverionin projektipäällikkö Ville Pajunen maaliskuussa.

Teollisuuskadun tunneliin on voitu osittain hyödyntää ratapihan ali kulkeneen vanhan tunnelin rakennetta; osittain on täytynyt rakentaa uutta tunnelia. Työmaan suurimmat haasteet ovat liittyneet töiden yhteensovittamiseen ja aikatauluttamiseen melko kapealla, mutta pitkällä työmaalla. Yksi työvaihe voi estää kulkemisen osassa tunnelia. Työmaalle ei mahtunut parakkeja tilan ahtauden vuoksi, joten toimiston ja sosiaalitilojen löytäminen läheltä vei aikansa.

Myös isojen kelojen vieminen alueelle ja kaapelien vetäminen on ollut hankalaa. Isot nousukaapelikelat painavat 5000 kiloa. Kuparikaapelia vedettiin pääsääntöisesti maan alle putkiin ja niistä keskuksiin.

– Noin pitkien ja painavien kaapelien vetäminen on hankalaa, eikä vetokaluston paikalleen saaminen ollut helppoa. Työ saatiin lopulta tehtyä erikoisvetokoneella, Pajunen mainitsee.

Kaiken kaikkiaan nousukaapelia vedettiin tunneliin yli 6000 metriä, muita kaapeleita yli 40 000 metriä.

 
Järjestelmien yhteensopivuus on olennaista

– Teollisuuskadun tunneliprojekti on Caverionille kohtuullisen iso urakka. Projekti työllistää 15 työntekijää, joista toimitiloissa työskentelee neljä, kertoo Caverion Suomi oy:n tie-, telematiikka- ja tunnelihankkeista vastaava projektipäällikkö Matti Poutanen.

Tunneli vaatii melkoisen määrän erilaisia järjestelmiä. Tunnelivalaistuksen ohjaukseen on oma järjestelmänsä, samoin paloposteille ja saattolämmitetyille märkäputkistoille. Lisäksi tarvitaan VIRVE- ja GSM-sisäpeittojärjestelmä, merkki- ja turvavalaistusjärjestelmä, paloilmoitinjärjestelmä, hätäpuhelinjärjestelmä, yleiskaapelointijärjestelmä, pelastuslaitoksen kenttäpuhelinjärjestelmä, savunpoistojärjestelmä, laitetilojen ilmanvaihto- ja jäähdytysjärjestelmät sekä liikenteenhallintajärjestelmä.

– Eri järjestelmien yhteensovittaminen on keskeistä, mutta joskus haasteellista. Teollisuuskadun tunnelissa olemme pääsääntöisesti pystyneet tekemään työt, esimerkiksi kaikki asennukset, omilla työntekijöillä. Järjestelmien käyttöönotossa palveluita on ostettu alihankkijoilta. Kun syvennymme lähes kaikkeen itse, järjestelmät on saatu toimimaan keskenään hyvin, Poutanen toteaa.

 
Turvajärjestelmät ovat UPS-varmistettuja

Tunnelin 10 kilovoltin sähkönjakelu varmistetaan tunnelissa kulkevalla rengasverkolla. Laitteet saavat sähkönsyöttönsä muuntamoilla ja tunnelin molempiin päihin sijoitetuista 400 voltin pääkeskuksista. Erillisiä jakokeskuksia on 14.

– Tunnelissa on oma valokuitutiedonsiirtoverkko, jonka avulla tunnelin logiikkalaitteet ja järjestelmät liitetään toimimaan yhdessä. Kaikki tunnelin hälytykset tulevat päivystävään, etäohjattuun valvomoon, Pajunen mainitsee.

Tunnelia valvotaan Pasilan PLH-keskuksesta ympäri vuorokauden. Sieltä voidaan seurata ja ohjata muun muassa tunnelin liikenteenhallintajärjestelmää ja muita teknisiä järjestelmiä. PLH-keskuksessa sijaitsevat myös teknisten järjestelmien käyttöliittymät, kuten seurantakameroiden hallintakäyttöliittymät.

– Kriittiset turvajärjestelmät ovat UPS-varmistettuja, joten sähkökatkon sattuessa pystytään syöttämään sähköä viestintäjärjestelmien, turvavalaistuksen, hätäpuhelimien, seurantakameroiden sekä liikennevalojen tarvitsema määrä. Operaattoreilla on akustot, joten myös puhelinten kuuluvuus on taattu, Pajunen lisää.

Logiikkaohjattu ohjainjärjestelmä ohjaa järjestelmiä ja laitteita sekä ottaa hälytykset vastaan. Myös tiedonsiirtojärjestelmän aktiivilaitteet, kuten kytkimet ja logiikat sekä järjestelmän ohjauspalvelu laitteineen, varmennetaan UPS-syötöllä.
   

Liikenteenhallintaa kameroista opasteisiin ja puomeihin

Kaupunkitunnelit ovat rakennusteknisesti haastavimpia tunneleita suurten liikennemäärien vuoksi. Niiltä vaaditaan tarkkoja turvallisuuteen ja esimerkiksi savunpoistoon liittyviä varmistuksia.

Tunneli on pystyttävä sulkemaan nopeasti esimerkiksi liikenneonnettomuuden tai tulipalon sattuessa sekä opastamaan ajoneuvot pois tunnelista ja estämään uusien ajoneuvojen pääsy tunneliin. Tämä kaikki on tunnelin liikenteenhallintajärjestelmän alla. Siihen kuuluvat liikenteenohjauskeskukset, tiedotusopasteet, liikenteenmittauslaitteet, liikenteen seurantakamerat, liikennevalot, liikennepuomit sekä liikenteenhallintajärjestelmän käyttöliittymä.

Järjestelmä toimii pääosin automaattisesti. Näin tapahtuu esimerkiksi tunnelin sulku puomein ja liikenteen ohjaus liikennevaloin ja opastein palotilanteessa. Tällöin tunneliputki saadaan tyhjennettyä alle kolmessa minuutissa. Järjestelmä voi myös ehdottaa ohjauksia, vaikkapa silloin, jos tunneliin on pysähtynyt ajoneuvo. Tällöin päivystäjä voi hyväksyä järjestelmän antaman ehdotuksen. Lisäksi liikennepäivystäjä voi ohjata tunnelin kaikkia laitteita myös käsin käyttöliittymän avulla.

Liikenteenhallintajärjestelmä tunnistaa ja varoittaa myös ruuhkasta sekä ohjaa tunneliin pääsyä liikennevaloin automaattisesti, kunnes liikenne sujuu taas juohevasti. Liikenteen seurantakameroiden välittämää videokuvaa voi seurata PLH-keskuksesta sekä tunnelin laitetilan paikallisvalvomosta.
  

Palopaikka pystytään paikallistamaan heti

Liikenteenhallintajärjestelmässä hyödynnetään logiikkalaitteiden keräämiä tietoja. Tietojen pohjalta voidaan käynnistää erilaisia automaattiohjauksia tai välittää näitä PLH-keskukseen tiedoksi. Etenkin tulipalo- tai muussa vaaratilanteessa on oleellista päästä palon lähteelle mahdollisimman pian. Teollisuuskadun tunnelissa paloilmoitinjärjestelmän ilmaisinkuitu kulkee tunnelin katossa kaapelihyllyssä. Se ohjelmoidaan lohkoittain, jolloin hälytyksen tultua pystytään paikallistamaan heti, miltä alueelta hälytys tulee.

Tunnelin savunpoisto tapahtuu koneellisesti impulssipuhaltimilla. Savunpoistojärjestelmässä on kummassakin tunneliputkessa 12 impulssipuhallinta, joilla saadaan savu liikkumaan pois tunnelista. Savunpoisto käynnistyy automaattisesti paloilmaisinjärjestelmän palohälytyksestä.

– Automatiikka pysäyttää heti normaalin ilmanvaihdon ja käynnistää savunpoiston ohjauksen. Ilmavirran nopeus pyritään pitämään parissa kolmessa metrissä per sekunti, jotta savu lähtee hallitusti liikkeelle. Yksilöllisellä puhallinohjauksella pystytään estämään savun virtaaminen paloalueelta liikenteen tulosuuntaan, Poutanen täsmentää.

Häiriö- ja poikkeustilanteiden tiedotus ja ohjaus hoidetaan tunnelin suuaukkojen läheisyyteen sijoitettavilla vaihtuvanäyttöisillä tiedotusopasteilla.

– Halusimme panostaa kunnollisiin opastetauluihin. Esimerkiksi tunnelin länsipuolella olevaan liikenneympyrään tulee opastetaulu, jolla on hyvin laaja katselukulma ja teksti on luettavissa sivustakin. Tällöin se näkyy kuljettajalle pidemmän aikaa, ja hän ehtii lukea sen varmemmin, Pajunen selittää.

Hän lisää, että maantietunnelit ovat nykyään kuin pieniä tehtaita: niissä on jopa enemmän ohjelmointirivejä kuin paperikoneissa.
   

Valaisinten kirkkautta säädetään sään mukaan

Teollisuuskadun tunnelissa on 538 tunnelivalaisinta, joiden kokonaisteho on noin 38 kilowattia. Valaistus hoidetaan kokonaan kotimaassa valmistetuilla ledivalaisimilla. DALI-ohjattuja valaisimia on mahdollista säätää yksittäin ja saada jokaisesta valaisimesta vikatieto.

Tunneleiden suuaukolla valaisimet ovat tiheämmässä kuin keskiosassa. Niiden valaisintasokaan ei ole sama tunnelin joka kohdassa, vaan se muuttuu portaattomasti kohti sisäaluetta, jolloin sopeutuminen tunnelin sisällä olevaan valaistukseen käy turvallisesti. Suuaukon valaisintaso ei ole aina sama.

– Luminanssimittari mittaa tunnelin suuaukolla kulloisenkin valaisintason. Valaisinten kirkkautta säädetään sen mukaan, millainen sää ulkona on. Näin silmien on helpompi tottua asteittain vaihtuvaan valaisintasoon, eivätkä esimerkiksi pimeällä tunneliin ajettaessa ensimmäiset valaisimet häikäise liian kirkkaina, Pajunen kuvaa.

Suurimmat jäljellä olevat työt ovat tunnelin länsipään ulkopuoliset liikenteenhallintalaitteiden asennukset. Järjestelmien testaus ja käyttöönottotyöt ovat myös käynnissä. Näihin on varattava riittävästi aikaa, jotta kaikki saadaan testattua ja toimimaan yhdessä. Teollisuuskadun tunneli on valmis vastaanottamaan ensimmäiset ajoneuvonsa syksyllä.