Sähkölaitteiston kuntotutkimus selvittää sen tulevaa käyttöä

7.6.2019

Kiinteistön sähkölaitteiden kuntotutkimuksessa ei varsinaisesti tarkastella sähkölaitteiden nykyistä tilannetta, vaan tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten kiinteistön sähkölaitteet palvelevat tulevaa käyttöä.kuntotutkimus_tila.jpgVarsinaisen kuntotutkimuksen tekemiseen vaikuttaa monta asiaa. Tärkein on tutkittavan rakennuksen ikä ja rakennuksen entinen, nykyinen ja tuleva käyttötarkoitus.

Kiinteistön haltijan ja kuntotutkimuksen tekijän tulee mieltää, mikä ero on sähkölaitteiston määräaikaistarkastuksella ja kuntotutkimuksella.

Määräaikaistarkastus, joka edellyttää tekijältä valtuutetun tarkastajan pätevyyttä, selvittää sähkölaitteiston kunnon turvallisuusmielessä tarkastuksen tekohetkellä.

Kuntotutkimuksessa kiinnitetään huomiota sähkölaitteiston nykytilan lisäksi siihen, missä elinkaaren vaiheessa laitteisto on ja miten laitteisto soveltuu nykyiseen ja tulevaan käyttöön. Sähkölaitteiston kuntotutkimusta voidaan käyttää moneen eri tarkoitukseen, kuten esimerkiksi kunnossapitosuunnitelman tekoon, peruskorjauksen esisuunnitteluun ja rakennuksen myyntikunnon selvittämiseen.

Kun asiakas ottaa kuntotutkijaan yhteyttä, kuntotutkijan tulee ensin selvittää, mitä tarkoitusta varten kuntotutkimus halutaan teettää, sillä kuntotutkimuksen laajuus ja tekotapa sekä raportointi vaihtelevat tutkimuksen tarkoituksen mukaan.

Jos asiakkaan tarkoitus on ainoastaan selvittää sähkölaitteistonsa senhetkinen kunto, niin kunnossapitotarkastus tai määräaikaistarkastus ovat tähän tarkoitukseen soveltuvampia kuin laaja kuntotutkimus.

    

Tarvitaanko peruskorjausta?

Mikäli kiinteistön haltijalle on tullut tarve selvittää esimerkiksi peruskorjauksen tarpeellisuutta, niin kuntotutkimus on siihen oikea väline.

Kuntotutkija selvittää tällöin laitteiston nykykunnon ja arvioi tulevan käyttöiän. Toinen peruskorjaustarpeeseen vaikuttava tekijä on laitteiston soveltuvuus nykyiseen ja tulevaan käyttöön.

Edellä mainittujen tutkimusten perusteella kuntotutkija tekee sitten kiinteistön haltijalle ehdotuksen, mitä peruskorjauksessa kannattaisi sähkölaitteistolle tehdä.

Peruskorjausta suunnitellessaan kuntotutkijan kannattaa huomioida myös nykyiset tekniset ratkaisut ja niiden mukanaan tuomat säästöt esimerkiksi energian kulutuksessa.

Esimerkiksi uudet ledivalaisimet ovat pitkäikäisempiä ja kuluttavat sähköä huomattavasti vähemmän kuin vanhat valaistusratkaisut. Sen vuoksi valaisimien uusinta kattaa lyhyessä ajassa uusimiskustannukset.

Kuntotutkimus on myös erinomainen apu laadittaessa asunto-osakeyhtiöille kunnossapitosuunnitelmaa. Sen vuoksi sähkölaitteiston kuntotutkijan kannattaa olla yhteistyössä muiden alueiden, kuten rakennus- ja LVI-teknisten kuntotutkijoiden kanssa, ja laatia heidän kanssaan yhteinen kunnossapitosuunnitelma. Näin saadaan kaikki kunnossapitotyöt kerralla tehdyksi eikä esimerkiksi putkiremonttia tehdä yhtenä vuotena ja nousujohtoja uusita toisena.

Hyvin laaditun kunnossapitosuunnitelman avulla kunnossapitotoimet tulevat järjestelmällisesti tehtyä ja asunto-osakeyhtiö säästää näin huomattavasti korjauskustannuksissa.

Kolmas tyypillinen kuntotutkimuksen ajankohta on silloin, kun kiinteistön omistaja on myymässä kiinteistöään ja haluaa tutkimuksen avulla osoittaa ostajille kiinteistön todellisen kunnon. Tässä tutkimuksessa ei kiinnitetä huomiota rakennuksen tulevaan käyttöön, vaan tarkastellaan myyntihetken kuntoa ja mahdollisia lähitulevaisuuden korjaustarpeita.

     

Suuntaa antavat arviot korjauskustannuksista

Kuntotutkimuksen tekemiseen liittyy usein myös kustannusarvion tekeminen.

Mikäli asunto-osakeyhtiöille tehdään kunnossapitosuunnitelma, joka sisältää korjaus- ja muutosesityksiä, taloyhtiö haluaa tietää, mitä ne osapuilleen maksavat. Se on taloyhtiölle tarpeen päätöksentekoa ja rahoitussuunnitelman tekoa varten.

Myös peruskorjauksen esisuunnittelua tehtäessä kiinteistön omistaja haluaa kustannusarvion esitetyistä töistä.

Kustannusarvio tulee kuitenkin antaa ns. suuntaa antavana arviona, joka ei sido kuntotutkijayritystä. Kuntotutkimuksen yhteydessä ei ole tarkoitus tehdä varsinaista tarjouslaskentaa, joten kuntotutkijan tulee tietää suuntaa antavat hinnat riittävällä tarkkuudella.


   

Eri aikojen määräykset ja standardit on hallittava =>