Avoin KNX on noussut vahvaksi markkinaveturiksi

1.9.2017

Avoin KNX-protokolla on ollut pitkään suosittu monissa Euroopan maissa ja se on noussut johtavaksi protokollaksi myös Kiinan älyrakennusten markkinoilla. Markkinatutkimuksen mukaan älytalojen suosio ei ole hiipumassa, vaan lähivuosina on odotettavissa kovaa kasvua. Visiona onkin, että älytalo on globaalin kysyntäjoustojärjestelmän keskeisin osa.

BSRIA

BSRIA:n tammikuussa 2017 julkaistun tutkimusraportin mukaan älykkäiden asuin- ja liikerakennusten globaalimarkkinoilla on odotettavissa 20 prosentin kasvua. Tutkimus fokusoituu Yhdistyneiden kuningaskuntien, Ranskan, Saksan ja Alankomaiden lisäksi Pohjois-Amerikan ja Kiinan tilanteeseen.

Tutkimuksessa markkina jaetaan kahteen segmenttiin: suljetut järjestelmät ja avoimet järjestelmät. Älykkäiden rakennusten markkinavolyymiin investointien lisäksi lasketaan myös järjestelmien integrointi-, huolto- ja ylläpitopalvelut. Vuoden 2017 globaaliksi älykkäiden rakennusten markkinoiden kokonaisarvoksi on ennustettu 15,8 miljardia US dollaria eli 14,55 miljardia euroa. USA:n markkinaosuuden volyymi on arvioitu kaikista suurimmaksi ja se muodostaa 29 prosentin osuuden globaalista markina-arvosta.

Raportin mukaan älykkäästä rakennuskannasta suurin rakennustyyppi on tasokkaat asuinrakennukset, tämän segmentin osuus on 25 prosenttia koko markkina-arvosta. Kakkossijalle sijoittuivat liikerakennukset ja kolmannelle sijalle hotellirakennukset. Liike- ja hotellirakennukset muodostavat yhteensä 23 prosentin osuuden älytalomarkkinasta.

 
Älykkäiden rakennusten markkinat kasvussa

Tutkimuksen mukaan lähitulevaisuudessa on odotettavissa kiihtyvää älytaloinvestointien kasvua sekä suljettujen että avoimien järjestelmien segmenteissä. Kasvua on odotettavissa myös järjestelmien integraatiopalvelujen kysynnässä. Sen sijaan on arvioitu, että lähivuosina järjestelmien huolto- ja ylläpitopalveluiden myyntivolyymi jopa laskee. On ennustettu, että vuoden 2021 globaali markkina-arvo tulee olemaan 29,8 miljardia US dollaria. Kasvua on odotettavissa jopa 189 prosenttia.

Pohjois-Amerikassa dominoivat yhä suljetut järjestelmät. Sen sijaan Euroopassa ja Kiinassa suuremman osuuden markkinasta valloitti standardoitu avoin KNX-protokolla ja tämän protokollan suosio on vahvistumassa.

Saksassa ylivoimainen älytalomarkkinajohtaja on KNX-protokolla 56 prosentin markkinaosuudella. KNX-protokollaa käytetään Saksassa nimenomaan kokonaisvaltaisena älykkäiden rakennusten talojärjestelmänä. Iso-Britannian älytaloissa on tyypillisesti useampia protokollia, jotka palvelevat määrättyjä teknisiä prosesseja. Tästä huolimatta myös Britanniassa KNX-protokollan markkinaosuus on suurin, 27 prosenttia.

Alankomaissa KNX:n osuus on 34 prosenttia. Tämän protokollan käyttö älytaloratkaisuna on Alankomaissa vakiintunut ja on pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Ranskassa tilanne on toinen, älytalomarkkinan veturina ovat suljetut järjestelmät 36 prosentin osuudella. KNX on 32 prosentin markkinaosuudellaan toisella sijalla.

Eurooppalainen KNX-protokolla on kotiutunut myös Aasiaan ja se on hyvin suosittu. Esimerkiksi Kiinassa KNX on älyrakennusten johtava protokolla 42 prosentin markkinaosuudella. Suljetut järjestelmät ovat myös suosiossa ja edustavat 38 prosenttia markkinasta.

Erikoista on myös se, että Kiinassa KNX-standardi on vuodesta 2013 lähtien ainoa virallisesti hyväksytty taloautomaatiostandardi GB/T20965.

Älykkäiden asuin- ja liikerakennusten markkinat / Yhdistynyt kuningaskunta ja Ranska

Uudisrakentamisessa langallinen KNX-järjestelmä on edelleen suosituin ratkaisu. Vuonna 2010 lanseerattu langaton KNX RF -teknologia on ollut myös kysytty muiden Wi-Fi- ja suljettujen järjestelmien kilpailijana. Langattomiin kilpailijoihin verrattuna KNX RF:n etuna on se, että tämä voidaan integroida osaksi langallista KNX-järjestelmää. Langattoman järjestelmän huonona puolena on langallista järjestelmää suurempi tehonkulutus ja langattoman järjestelmän käyttö saattaa häiritä langattoman internetin toimintaa.
 

Avoin tai suljettu – asiakas päättää

Investointivaiheessa suljetut järjestelmät ovat useimmiten kustannustehokkaampia, mutta haittapuolena on se, että ne ovat vaikeasti integroitavissa keskenään ja älytalon ja talotekniikan kokonaisuuden hallinta vaikeutuu. Suljetut järjestelmät ovat huonosti suunnitellussa talossa usein päällekkäisiä, jolloin investointivaiheen kustannustehokkuus on lopulta kyseenalainen. Lisäksi rakennuksen omistaja sitoutuu valittuihin tuotteisiin ja palveluihin pitkäksi ajaksi.

Avointen protokollien käyttö poistaa edellä mainitut ongelmat, mutta niiden käyttö edellyttää palveluntuottajilta korkeatasoista osaamista. Mikäli kiinteistönomistaja kallistuu investointivaiheessa avoimeen järjestelmäratkaisuun, tulisi hänen palvelusopimusten kautta valita pätevöityneet avointa protokollaa tuntevat suunnittelijat, mutta ensin on kiinnitettävä huomiota eri suunnittelualojen suunnittelu- ja urakkarajojen tarkoituksenmukaiseen asettamiseen. Rakentamisvaiheessa tulisi myös valita sertifioitu ja osaava toteuttaja sekä selvittää etukäteen pätevät huolto- ja ylläpitopalvelutuottajat. Tulisi erityisesti kiinnittää huomiota dokumentaation tarpeisiin ja laatutasoon kaikissa hankkeen vaiheessa sekä huoltokirjan laadintaan.

Toisaalta on toinenkin lähestymistapa. Älytalohankkeeseen voidaan kiinnittää asiantuntija eli niin sanottu järjestelmäkoordinaattori, joka pitää koko älykkään talojärjestelmän hanskassa hankkeen alusta loppuun. Hän esimerkiksi suunnittelee, koordinoi urakoitsijoiden hankintoja ja nitoo yhteen sekä käyttöönottaa kaikki talojärjestelmät.

Älytalokoordinaattoria voidaan osin peilata tietomallikoordinaattoriin, joka on usein palkattu isoihin rakennushankkeisiin ja joka vastaa muun muassa eri suunnittelualojen mallinnustyön koordinoinnista ja yhdistelmämallin ylläpitämisestä. Vastaavasti häntä voidaan verrata ympäristöasiantuntijan tuottamiin palveluihin hankkeissa, joissa tavoitteena on saavuttaa määrätty ympäristöluokitus.
 

Onko älytalo lähitulevaisuuden vakiotuote?

Kuva Maria Heinola.Älykäs taloautomaatio on oiva tapa tehdä rakennus ja sen sisäympäristö viihtyisäksi ja turvalliseksi sekä vähentää rakennuksen energiankulutusta.

Tulevaisuuden älytalo tarjoaa käyttäjille palveluja, kuten reaaliaikaista toiminnanohjausta. Reaaliaikainen toiminnanohjaus, joka tehostaa esimerkiksi yrityksen liiketoimintaa, onkin yksi älytalorakentamisen ajureista. Rakennukset tulevat ehkä jopa kilpailemaan käyttäjistä eli asiakkaista.

Mutta miltä tilanne näyttää rakennusten energiatehokkuusdirektiivin muutosten kannalta? Tällä hetkellä näyttää siltä, että rakennusten energiatehokkuutta voidaan parantaa enää vain rakennusautomaation avulla. Muut keinot on jo käytetty.

Rakennusten älykkyysindeksi on muodostumassa kuvaamaan muun muassa talojen automaatiotehokkuutta. Indeksi voi hyvinkin perustua esimerkiksi rakennusautomaation vaikutuksesta rakennusten energiatehokkuuteen, kysyntäjoustosoveltuvuuteen ja sisäympäristön laatuun.

Älykkyysindeksin tarkka sisältö jää nähtäväksi. Tulevaisuuden visio on kuitenkin se, että älykäs rakennus on välttämätön komponentti hajautetun uusiutuvan energiatuotannon, sähköautojen, energiavarastoinnin ja kysyntäjouston markkinoilla. Lähde: KNX.org.
   

Alexandre Zaitsev, teksti
 
Kirjoittaja on Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n järjestöpäällikkö.