Poistoilmalämpöpumppujen suosio kasvaa – lisää töitä myös sähköalalle

14.8.2017

Poistoilmalämpöpumput sopivat erinomaisesti sähkölämmityksen aisapariksi niin uudis- kuin saneerauskohteisiinkin. Kasvavat markkinat tarjoavat jatkossa runsaasti työtä sähköalan osaajille. 

Poistoilmalämpöpumput ovat yhä tehokkaampia. Ulospuhallettavan jäteilman lämpötila saadaan puristettua jopa -15-asteiseksi.

Poistoilmalämpöpumpussa on yhdessä paketissa sekä ilmanvaihtokone että lämmitysjärjestelmä. Sen toimintaperiaate on yksinkertainen: lämpimästä sisäilmasta otetaan talteen energia ennen kuin se puhalletaan ulos.

– Näin saatua lämpöenergiaa voidaan käyttää esimerkiksi käyttöveden tai tilojen lämmitykseen. On myös malleja, joissa on viilennystoiminto, jolloin sitä voidaan käyttää kesällä tilojen viilennykseenkin, NILANin toimitusjohtaja Tero Suutari kertoo.

Jäteilmasta pystytään nykyään puristamaan paljon enemmän lämpöä kuin parikymmentä vuotta sitten. Kun ulospuhallettavan jäteilman lämpötila oli aiemmin nollatasolla, saadaan se nykyään jopa -15-asteiseksi.

– Myös laitteiden kiertovesipumput ja ohjausjärjestelmät ovat parantuneet. Puhaltimet ja jotkut kompressoritkin säätyvät joustavasti kierroslukua muuttamalla. Tällä ohjaustavalla saadaan vuositasolla selvää säästöä. Poistoilmalämpöpumput voidaan myös kytkeä kiinni taloautomatiikkaan, jolloi  energiansäästömahdollisuudet paranevat, Motivan energiatehokkuusasiantuntija Sami Seuna selittää.

Sopii sähkölämmityksen kaveriksi

Sisäilma on kuitenkin lämmitettävä jollakin tavalla, jotta poistoilmalämpöpumppua voidaan hyödyntää. Se sopiikin haastateltavien mukaan erittäin hyvin sähkölämmityksen kaveriksi, vesikiertoisen lattialämmityksen kanssa. Sähkölämmityksen osuus vaihtelee tässä yhdistelmässä kohteen koon ja rakenteiden energiatehokkuuden mukaan.

– Jos tuotetaan aurinkokeräimillä lämpöä, jota kierrätetään poistoilmalämpöpumpulla, voidaan luoda kokonainen energiavarasto. Koska lämpöä on varastoitunut päivän mittaan kierrätettäväksi tilaan, tarvitaan vähemmän ostosähköä illalla, kun aurinko ei enää paista. Tällä tavalla pyritään maksimoimaan kulutus paikallisesti, eikä myydä tuotettua energiaa verkkoon, NIBEn koulutus- ja tuotepäällikkö Jussi Kummu mainitsee.

Tarkkana laitevalinnassa

Poistoilmalämpöpumppuja on myyty toistaiseksi pääosin kuluttajille, mutta yrityspuolellakin on alettu kiinnostua niistä. Se on hyvä ja kustannustehokas vaihtoehto, kunhan sitä käytetään oikein.

– Suurin virhe on ottaa liian pienelle rakennukselle tarkoitettu poistoilmalämpöpumppu siksi, että se on halvempi. Tällöin sen energiatehokkuus ei ole sitä, mitä se voisi olla. Yhtä turhaa on yliinvestoida tekniikkaan, josta ei saa hyötyä irti, Kummu tiivistää.

Apua oikean laitteen valintaan voi ja kannattaa kysyä maahantuojalta. Suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden on hyvä perehtyä asiaan, koska heiltäkin voidaan kysyä mielipidettä hankinnoista.

Uusista passiivitaloista saneerauskohteisiin

Suutari toteaa maalämpöpumpun olevan liian raskas lämmitysjärjestelmä alle 150 neliömetrin kokoisille taloille. Sen sijaan poistoilmalämpöpumppu on niissä edullinen ja kustannustehokas ratkaisu.

Poistoilmalämpöpumpun ohjauspaneelista voidaan seurata muun muassa talon lämmitystä, ilmanvaihtoa ja käyttöveden lämmitystä sekä muuttaa niiden asetuksia. Paneelissa olevan USB-portin kautta voidaan päivittää aina uusi ohjelmisto.Poistoilmalämpöpumppuja käytettäessä talon ideaalikoko on laitteesta riippuen 70—190 neliömetriä. Erityisen hyvin poistoilmalämpöpumput sopivat passiivitaloihin.

– Energiatehokkuusvaatimusten kasvaessa talot tiivistyvät ja energiantarve lämmitykseen vähenee. Poistoilmalämpöpumpuilla voi minimoida energiahukan, kun esimerkiksi käyttöveden lämmitykseen tarvittava lämpöenergia saadaan hankittua ja käytettyä edullisesti, Suutari toteaa.

Sen sijaan vähällä käytöllä oleviin vapaa- ajan asuntoihin on parempi hankkia jokin toinen lämmitysjärjestelmä. Koska poistoilman on oltava riittävän lämmintä, mökkien peruslämpö ei riitä järjestelmän pyörittämiseen.

Mikäli talossa on suora sähkölämmitys, lämminvesivaraaja ja ilmanvaihtokone, poistoilmalämpöpumppu käy niiden korvaajaksi myös saneerauskohteeseen.

– Pientaloihin voidaan asentaa poistoilmalämpöpumppuja koneellisen poiston tilalle, mutta koska se vaatii jonkin verran räätälöintiä, se ei useinkaan ole taloudellisesti järkevin vaihtoehto. Kerrostalojen mittakaavassa pumppujen tuottama energia saadaan hyödynnettyä perusteellisemmin ja kerrostalojen kokoluokassa saadaan myös mittakaavaetua investoinnin kannalta, joskin suurin osa   rrostaloissa on kaukolämmön piirissä, Seuna kertoo.

Kätevä kerrostaloissakin

Kerrostaloissa poistoilmalämpöpumppu asennetaan yleensä kaukolämmön rinnalle ja järjestelmässä voi olla puskurisäiliö.

Poistoilmalämpöpumppu on kustannustehokas vaihtoehto, kunhan kohteeseen valitaan oikean kokoinen laite. Lämmitettävän talon ideaalikoko on 70—190 neliömetriä, mutta tämän skaalan sisään mahtuu useita eri malleja.Poistoilmalämpöpumppu sopii hyvin kerrostaloon koneellisen poiston saneerauksessa, varsinkin jos poistoilman lämpö on aiemmin puhallettu ulos ilman lämmöntalteenottoa.

Teknis-taloudellisen mielekkyyden ratkaisevat Seunan mukaan kohteessa olevat tekniset lähtökohdat ja mahdolliset rakennetekniset haasteet, samoin kuin kohteen kokoluokka ja polttoaineiden hinnat.

– Kerrostaloissa tämä tarkoittaa useimmiten lämpöpumpun käyttämän sähkön hintaa verrattuna kaukolämpöhinnoitteluun. Kun kaukolämmön ja sähkön vuotuinen käyttömäärä, tehontarve ja kuormitusprofiili muuttuvat, muutosvaikutus ulottuu myös kohteen maksamiin energian yksikköhintoihin sähkön ja kaukolämmön osalta. Tämä on syytä huomioida kannattavuusvertailussa, Seuna muistuttaa.


Suomessa 38 000 tällaista potentiaalista kerrostalokohdetta, joten markkina on valtava.

– Sähköalan asiantuntijoita tarvitaan, kun näihin kohteisiin aletaan asentaa poistoilmalämpöpumppuja. Tällä markkinalla on paljon työtä sähköalan suunnittelijoille ja urakoitsijoille.

Asennus vaatii ammattilaisen

Pientalojen poistoilmalämpöpumppujen asennus on yksinkertaista. Laitteet ovat käyttövalmiita paketteja. Kaapelivetoja ei tarvita. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että laitteen voisi asentaa kuka tahansa. LVI-asentaja asentaa laitteen ja sähköasentaja kytkee sen sähkönsyöttökaapeliin. Näin taataan turvallisuus sekä asentajalle että loppukäyttäjälle.

Käyttäjän kontolle jää suodattimen huolto. Poistoilmalämpöpumpun hintaan vaikuttavat varustelutaso sekä ominaisuudet. Hintahaitari on pientaloissa viidestätuhannesta eurosta reiluun kymppitonniin. Se on siis noin puolet maalämpöpumpun hankintahinnasta.

Keskimääräinen käyttöikä on 18 vuotta. Tuotekehitys on jatkuvaa. Automatiikkaa kehitetään edelleen, puhaltimien ja kompressoreiden hyötysuhdetta parannellaan ja järjestelmää kehitetään yhä energiatehokkaammaksi.  

Asentajan on ymmärrettävä järjestelmän perusteet

Kuluttajilla ei pääosin ole kovin laajaa tietämystä poistoilmalämpöpumpuista. Osa myyntivastuusta osuu sähköurakoitsijoille ja -suunnittelijoille, joiden asiakkaat haluavat usein apua päätöksentekoon lämmitysjärjestelmää valittaessa.

– Suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden yleisymmärrys on paranemaan päin, mutta toivoisin, että esimerkiksi meidän koulutuksiimme osallistuttaisiin enemmän. Asentajankin täytyy ymmärtää, miten järjestelmä toimii. Hänen on osattava säätää laitteen asetukset oikein käyttöönoton yhteydessä ja pystyttävä vastaamaan asiakkaiden kysymyksiin, jos he soittavat teemaa esimerkiksi toimimattomasta laitteesta. Vasta syvällinen ymmärrys koneen toimintaperiaatteista mahdollistaa tämän, Kummu toteaa.