Pikkuparlamentti sai oman aurinkovoimalan

14.8.2017

Pikkuparlamentin aurinkovoimala on eduskunnan näkyvä kannanotto vaihtoehtoiseen sähköenergian tuottamiseen. Kaapelointi, invertterien sijoitus ja keskusmerkinnät olivat sähköurakan tekniset avaintekijät.

11 kerrosta ja pieni kattopinta-ala tilavuuteen nähden – siinä olivat lähtökohdat, kun Eduskuntatalon eteläpuolella sijaitsevaan Pikkuparlamenttiin alettiin suunnitella aurinkovoimalaa. Muhkeita teholukemia tärkeämpää oli kuitenkin itse ajatus, jonka eduskunnan kiinteistöjen käyttöpäällikkö Matti Vuori tiivistää seuraavasti:

Pikkuparlamentti.– Suurin merkitys on olla suunnannäyttäjä aurinkoenergian hyödyntämisessä ja osoittaa, että tämä on toimiva vaihtoehto tuottaa sähköenergiaa. Kaikki tuotettu sähkö menee kiinteistön omaan käyttöön muun muassa valaistukseen, ilmanvaihtoon ja eri laitteiden latauksiin.

Rakennuksen erityispiirre toi viranomaisten taholta vaatimuksia aurinkovoimalan arkkitehtuurin suhteen. Sijainti korkealla olevalla kattopinnalla ei poista ulkonäköön kohdistuvia tekijöitä.

– Katto on viides julkisivu, mikä näkyi järjestelmän valinnassa. Paneelien taakse tullut ”sisutusverhoilu” oli olennainen osa haluttua arkkitehtuuria.

Näin kuvailee asiakkuuspäällikkö Antti Rovamaa Assemblin Oy:stä, joka vastasi projektin päätoteutuksesta sekä sähkö- ja teleteknisistä ratkaisuista. Varsinaisen aurinkovoimala- asennuksen hoiti aurinkosähköjärjestelmiin erikoistunut Lem-Kem Oy.

– Mielenkiintoinen projekti, jossa kevyen teknisen kokonaisuuden vastapainoksi tuli lisäväriä ulkonäkötekijöiden hallinnasta. Onnistunut lopputulos näkyy useista kiinteistöstä tulevaisuudessa otettavista ilmakuvista, toteaa projektipäällikkö Iiro Mursula.

Sähkö lähtee aurinkopaneeleilta 700 voltin tasajännitteellä invertterille, jossa se muunnetaan 400 voltin vaihtosähköksi. Pikkuparlamentissa inverttereitä on kaksi kappaletta (2 x 17,5 kVA) ja niiden sijoittelu oli suunnittelun yksi kulmakivistä.

Erikseen katkaistava

Pikkuparlamentin aurinkovoimalan rakentamisessa kärkimiehenä toimi sähköasentaja Lasse Manner.Suunnittelupäällikkö Sauli Kinnunen Yhtyneistä Insinööreistä avaa lopullisen ratkaisun taustoja.

– Alun perin invertterit oli aikomus sijoittaa kiinteistön sisätilaan johonkin kerrokseen. Päädyimme kuitenkin katolle sijoitettuun suojattuun invertterikaappiin. Näin selviämme optimaalisella kaapeloinnilla ilman isoja kaapelimattoja kiinteistössä.

Invertterikaapissa on lisäksi potentiaalin tasaus ja hälytyskaapelointi sekä tietysti yhteys kiinteistön jakokeskukseen, missä on aurinkosähkön mittaus ja erotusmahdollisuus. Rovamaan mukaan keskusten huolellinen merkintä on erittäin tärkeää takasyöttömahdollisuudenvuoksi.

– Huolto- ja poikkeustilanteissa aurinkosähkö on katkaistava erikseen. Normaalitilanteissa aurinkosähkö tahdistuu verkkoon automaattisesti.


Reilun 200 neliömetrin alalle on mahdutettu kokonaistehoa 35 kilowattia (35 kW), minkä laskennallinen tuotto on 31 000 kilowattituntia vuodessa (31 000 kWh/a). Etelään 10 asteen kulmassa suunnatut paneelit on asennettu kiinteästi, säädettävyydelle ei löytynyt tuottotarkastelussa kannattavuutta lisäkustannuksiin verrattuna.

24 metrin korkeuteen asennettujen paneelien asentaminen kesti vain viisi työpäivää, kiitos huolellisen suunnittelun ja työnsä osaavien ammattilaisten. Nostojen hyvä valmistelu ja sujuvuus olivat tärkeässä roolissa, jotta kiinteistön vilkas päätoiminta ei häiriintynyt. Työn ajaksi Pikkuparlamenttiin ajoittui useita korkean tason vierailuja.

Kostea pyyhintä riittää

Tämän päivän aurinkopaneelit ovat modernia tekniikkaa, joilla on pitkät takuuajat (10 vuotta) ja tuottotakuu (20 vuotta). Mursulan mukaan paneelien huolto- ja puhdistustarve on vähäinen.

– Kostea pyyhintä kerran kaksi vuodessa riittää, sillä lika ei pinty paneelin pintaan. Pieni pölykerros ei vaikuta paneelin tuottoon.

Helsingin keskustan katupöly ja pieni kallistuskulma lisäävät pölyn kertymistä paneelin pinnalle, toisaalta sade huuhtoo pölyä tehokkaasti pois.

Rovamaa on havainnut, että aurinkoenergia on yhä useammin mukana hankesuunnittelussa, kun kiinteistöjen energiaratkaisuja selvitetään. Tekniikan kehittyminen ja paneelien hintojen lasku vaikuttavat myönteisesti takaisinmaksuaikoihin ja kiinnostukseen aurinkoenergiaa kohtaan.

– Turussa toteutamme 12 asuin- ja yhden muun kiinteistön kokonaisuuteen aurinkosähköjärjestelmän kaikkiin rakennuksiin. Kun lämpöjärjestelmänä on maalämpö, ovat kiinteistöt pitkälti energiaomavaraisia.


Pikkuparlamentin aurinkovoimala